Tutustu suomalaiseen rautatien historiaan

Oletko sinä koskaan leikkinyt junien kanssa ollessasi lapsi ja nuori? Entä oletko lukenut pienoisrautateitä keräilevistä henkilöistä? Tiesitkö, että erilaisia leikkijunia ja oikeiden junien pienoismalleja on vuosittain todella runsaasti esillä erilaisissa näyttelyissä ympäri maailman.

Pitkät rautatiet ja paikasta a paikkaan b ihmisiä kuljettavat junat ovat kiinnostaneet ihmisiä vuodesta toiseen. Perehdytään tällä kertaa suomalaiseen rataverkon historiaan, joka herättää mielenkiintoa paitsi monissa tutkijoissa myös tavallisissa Matti- ja Maija Meikäläisissä.

Palataan aikoihin, jolloin Suomen ensimmäinen rautatie Helsingistä Hämeenlinnaan valmistui. Elettiin vuotta 1862. Seuraava merkkipaalu oli rautatien avaaminen Helsingistä Pietariin Riihimäen ja Viipurin kautta. Miksi Pietariin, saatat kysyä? Eikö Allegro-juna ollutkaan ainoa laatuaan?

Vastaus on ei, sillä Suomi kuului tuolloin Neuvostoliiton alaisuuteen autonomisena suuriruhtinaskuntana.

Rautateiden vaikutus suomalaiseen talouselämään

Rautatiet toivat suomalaiseen yhteiskuntaan sekä työtä että sen mukana hyvinvointia. Rautateillä tarvittiin osaavia tekijöitä, joten heitä haettiin muun muassa kirkollisilla kuulutuksilla. Juna oli suomalaisessa yhteiskunnassa todellinen ihme, mutta samalla myös suuri ilonaihe. Junalla pääsi nyt sekä tutustumaan pääkaupunki Helsinkiin kaikkialta Suomesta sekä tapaamaan muualla asuvia sukulaisia. Edistystä, kaikki sanoivat ja olivat oikeassa. Junamatkalla oli alkuvuosina kiinteä hinta, joka oli kaksi ja puoli ruplaa.

Juna havaittiin tarpeelliseksi, joten rautatieverkkoa haluttiin kehittää lisää. 1900-luvun alkuvuosina kaikki keskeiset rataosuudet olivat valmiina, joten todella lupaavalta näytti suomalaisen teollisuuden ja hyvinvoinnin kannalta. Sitä se olikin, sillä suhteellisen nopeaa ja tehokasta kuljetusmuotoa tarvittiin Suomessa paitsi ihmisten niin myös sekä raaka-aineiden että valmiiden tuotteiden kuljetukseen.

Rautateiden ansiosta kaupankäynti vilkastui ja yhteiskunnan nykyaikaistuminen alkoi. Uusia rataosuuksia rakennettiin hyvin verkkaiseen tahtiin, sillä perusta oli jo valmiina. Äänekoski-Haapajärvi-rata valmistui vuonna 1960 ja sen jälkeen seuraavana oli Helsingin Martinlaakson lähiliikennerata vuonna 1975.

Suomessa kulkee myös muutamia oikoratoja, joita ovat esimerkiksi vuonna 1971 valmistunut Tampere-Parkano-Seinäjoki -rata sekä vuonna 1978 valmistunut Jämsänkoski-Jyväskylä-rata että vuonna 2006 valmiiksi saatu Kerava-Lahti-rata.

Minkälainen on rautateiden tulevaisuus?

Rautateiden rakentaminen koki ”laman” vuoden 1960 jälkeen. Käytännössä rakennettiin vain muutamia oikoratoja, sillä uskottiin rekkaliikenteen olevan tehokkaampi keino tavaroiden kuljettamiseen. 2000-luvun alkupuolella rautateihin uskottiin jälleen, sillä rautatiet ovat nykyajan saasteeton ja ilmastoystävällinen logistiikan muoto. Rautateiden tulevaisuus näyttää siis todella hyvältä.

mts_best