Raideliikenne on paljon muutakin kuin junien kulkua raiteilla. Se on moniulotteinen ekosysteemi, joka vaikuttaa syvällisesti Suomen talouteen, työllisyyteen, aluekehitykseen ja ympäristöön. Valtion investoinnit, historialliset kokemukset ja uudet tutkimukset osoittavat, että junat ovat avainasemassa Suomen menestystarinassa – nyt ja tulevaisuudessa.
Rautateiden merkitys Suomen talouskasvulle on ollut käänteentekevä jo historian saatossa.
Valtion jatkuva sitoutuminen raideliikenteen kehittämiseen näkyy talousarvioesityksissä. Esimerkiksi vuoden 2020 esityksessä eri puolille Suomea suunnatut varat rataverkon parantamiseen eivät ole pelkästään kunnossapitoa, vaan strategisia panostuksia, jotka tukevat paikallista taloutta monin tavoin.
Pääkaupunkiseudun kasvun turvaaminen
Vilkkaiden rataosuuksien, kuten Helsinki–Riihimäki-välin, kapasiteetin lisääminen on elintärkeää. Hankkeen tavoitteena on parantaa rataosan toimintavarmuutta ja nopeuttaa liikennettä. Valtion talousarvioesityksessä vuodelle 2020 hankkeen toiseen vaiheeseen varattiin 273 miljoonaa euroa, ja myös Helsinki-Pasila -yhteysvälin kapasiteettia lisätään.
Pohjois-Suomen elinvoima
Pääradan kehittäminen, erityisesti Tampere–Oulu-välin suunnittelu, on huomattava investointi Pohjois-Suomen saavutettavuuteen. Tavoitteena on luoda pohjaa nopeammille yhteyksille. Esimerkiksi Oulun ratapihan muutokset tukevat paikallista teollisuutta.
Teollisuuden tarpeet
Valtion talousarviossa on huomioitu teollisuuden kuljetustarpeet. Esimerkkeinä ovat Kemin biotuotetehtaan raideyhteyksien ja Kontiomäki-Pesiökylä -radan parantaminen. Myös Oulu-Kontiomäki -rataosan välityskyvyn parantaminen on tärkeää.
Rataverkon peruskorjaus ja Digirata
Rataverkon peruskorjaus on välttämätöntä. Esimerkiksi Helsinki-Tampere -rataosan peruskorjaus on investointi rataverkon kuntoon. Digirata-pilottihanke taas on strateginen panostus tulevaisuuden teknologiaan. Digirata-hankkeessa rakennetaan muun muassa ETCS-testirata ja -laboratorio, jotka mahdollistavat uuden eurooppalaisen junien kulunvalvontajärjestelmän testaamisen ja kehittämisen.
Investointien merkitys
Valtion panostukset rataverkkoon ovat monipuolisia ja kohdistuvat eri puolille Suomea, tukien näin laajasti paikallista taloutta ja elinkeinoelämää.
Rautateiden merkitys ennen ja nyt
Rautateiden merkitys Suomen talouskasvulle on ollut käänteentekevä jo historian saatossa.
Pietarin radan vaikutus
1800-luvulla rakennettu Pietarin rata avasi Suomen markkinat Venäjän pääkaupunkiin. Erityisesti voin ja puutavaran vienti kukoisti. Pietarin radan talousvaikutukset olivat huomattavat, ja ne sitoivat Suomen osaksi laajempaa talousaluetta. Viipurista tuli keskeinen kauppapaikka.
Suupohjan radan vaikutukset
Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin tutkimus Suupohjan radasta (Seinäjoki–Kaskinen) osoittaa, että radan lakkauttaminen heikentäisi alueen taloutta. Raideliikenteen vilkastuminen toisi kasvuskenaariossa jopa yli 23 miljoonan euron lisäyksen bruttokansantuotteeseen. Tutkimuksessa korostuu radan merkitys metsätaloudelle.
Itärata ja Itä-Suomi
Itärata-projekti pyrkii parantamaan Itä-Suomen raideliikenneyhteyksiä ja vahvistamaan alueen taloutta. Nopeat yhteydet Helsingin lentoasemalta Porvoon kautta Kouvolaan luovat uusia mahdollisuuksia. Itärata Oy suunnittelee tätä yhteyttä. Sen vaikutusalueella asuu yli kaksi miljoonaa suomalaista.
Rautatiet nykypäivänä
Nämä esimerkit osoittavat, että rautatiet ovat edelleen merkittävässä roolissa Suomen talouden ja aluekehityksen kannalta.
Työllisyys ja investoinnit
Raideliikennehankkeet vaikuttavat työllisyyteen, mutta niiden tarkkojen vaikutusten arviointi on haastavaa. Tutkimus Suomessa on ollut rajallista, mikä korostaa lisätutkimusten tarvetta. Työmarkkinavaikutusten arviointi on tärkeää, jotta ymmärretään raideliikenteen todellinen rooli työllistäjänä.
Projektiyhtiöt raidehankkeissa
Suurten raidehankkeiden suunnittelussa on Suomessa otettu käyttöön uusi toimintamalli, projektiyhtiöt. Valtiontalouden tarkastusviraston (VTV) selvitys valottaa näiden yhtiöiden roolia. Projektiyhtiömallin tavoitteena on täydentää budjettirahoitusta, mutta malliin liittyy myös kehitettävää. Projektiyhtiöt, kuten Turun tunnin juna, Suomi-rata ja Itärata, pyrkivät nopeuttamaan hankkeiden suunnittelua ja toteutusta, mutta niiden toimintaan liittyy haasteita esimerkiksi hankintaympäristössä ja lainsäädännössä.
Rautatieinvestoinnit
Vaikka investoinnit Suomen rautatieinfrastruktuuriin ovat vaihdelleet, ne ovat olleet keskimäärin merkittäviä. CEIC Datan tilastojen mukaan vuonna 2022 investointien määrä oli 555 miljoonaa euroa, mikä on pienempi kuin edellisenä vuonna, mutta silti huomattava panostus.
Yhteenveto työllisyydestä ja investoinneista
Raideliikennehankkeet, projektiyhtiöt ja jatkuvat investoinnit ovat keskeisessä asemassa pyrittäessä edistämään työllisyyttä ja talouskasvua Suomessa.
Raideliikenteen tulevaisuus
Suomen rautateiden ekosysteemi on monitahoinen kokonaisuus, joka vaikuttaa laajasti maan talouteen, aluekehitykseen ja ihmisten elämään. Valtion investoinnit, historialliset kokemukset ja tutkimukset osoittavat, että raideliikenne on keskeinen osa Suomen menestystarinaa. Junat luovat työpaikkoja, edistävät talouskasvua, yhdistävät alueita ja tarjoavat kestävän tavan liikkua. Tulevaisuudessa raideliikenteen merkitys korostuu entisestään, kun tavoitteena on entistä kestävämpi ja saavutettavampi liikennejärjestelmä.
