Suomessa on vain yksi valtiollinen toimija raideverkostossa, VR jolla on monopoliasema rautateiden käyttöön. Useimmilla muillakin Euroopan mailla on vain yksi toimija rataverkostossa. Mutta poikkeuksia myös löytyy mm. Italia, Ruotsi ja Britannia.
Junaverkoston monopoliaseman purkamisesta Suomessa on käyty runsasta keskustelua viime aikoina, kuuluisiko rataverkosto avata myös muille toimijoille vai ei.
Britanniassa toimii noin 28 junayhtiötä. Kukin niistä toimii itsenäisenä yrityksenä ja matkustajan on varattava
liput junayhtiön omilta sivulta. Yksi syy Britannian rataliikenteen monopolin purkamiseen, oli saada lippujen hinnat laskuun. Tässä ei kuitenkaan onnistuttu, junayhtiöiden mukaan lippujen keskihinta on noussut. Joillekin lipputyypeille on asetettu kulukatto, työliikenteen lippujen hintaa säädellään, mutta puolestaan vapaa-ajan matkustukseen käytettävien lippujen hinnassa vain taivas on kattona. Koska jokaiselle reitille ja jokaisella yhtiöllä on oma hinnoittelunsa, on lippujen hintojen vertaaminen varsin hankalaa.
Ratojen investoinnit katetaan kuitenkin valtion toimesta, joten junayhtiöiden konkurssilta pelastamiskulujen ohella, ne tulevat Brittiläisen veronmaksajan m
aksettavaksi. Rataverkon ylläpidon kulut ovat tuplaantuneet yksityistämistä edeltäneeseen aikaan verrattuna, ne ovat nyt yli viisi miljardia euroa.
Italiassa myös on luovuttu valtiollisen rautatieyhtiön monopolista, ja keväällä 2012 aloitti uusi junaliikenneyhtiö; Italo reittiliikenteen 25 luotijunalla Milanoon, Napoliin, Roomaan, Firenzeen ja Bolognaan.
Ruotsissa rataliikenteessä on yli 30 eri toimijaa, joista suurin osa on eri maiden valtiollisia rautatieyhtiöitä. Ruotsissa
seitsemän kymmenestä ruotsalaisesta haluaisi palauttaa valtiollisen rautatieyhtiön takaisin. Eniten tyytymättömyyttä on herännyt lippujärjestelmän hankaluus, junien myöhästely, kallistuneet lippujen hinnat ja ratojen huono ylläpito. Kuluttajat pitävät hankalana myös sitä, että junaliput pitää tilata eri yhtiöiden sivuilta, koska ne haluttaisiin ostaa samasta paikasta. Junan myöhästyessä tai junavuoron peruuntuessa asiakas voi joutua ostamaan uuden lipun toisesta junayhtiöstä. Myöskin osa junayhtiöistä on ajautunut konkurssiin ja niitä on sitten valtion puolesta pelastettu. Viime vuonna junavuoroista joko myöhästyi tai jouduttiin perumaan kokonaan 35%. Matkustajien mukaan tämän suhteen palvelu on heikentynyt.
