Suomessa on melko toimiva raideliikenne ja täällä pääsee matkustamaan junalla eri puolille maata. Suomen maantieteellinen sijainti on kuitenkin sellainen, että täältä pääsee ulkomaille junalla vain Venäjälle. Mutta Venäjän kautta onkin mahdollista matkustaa vaikka minne päin, esimerkiksi Mongolian läpi Etelä-Kiinaan melkein Thaimaan, Laosin tai Vietnamin rajoille asti. Noihin maihin matkustaessa joutuu vaihtamaan junasta bussiin, mutta myös Thaimaassa ja Vietnamissa voi edetä junalla, Thaimaasta aina Singaporeen asti.
Rautatietunneli Helsingin ja Tallinnan välillä lisäisi raideliikennettä
Helsingin ja Tallinnan välillä ei ole vielä muuta yhteyttä kuin lautta, mutta tähän on suunnitteilla tunnelin rakentaminen yhdistämään nämä kaksi pääkaupunkia. Tunneli kulkisi merenpohjaa pitkin Suomenlahden alla. Tämä tunnelihanke on saanut jo alustavan rahoituksen, sillä kiinalaisomisteinen Touchstone Capital Partnersin on tehnyt 15 miljardin suuruisen aiesopimuksen sijoituksestaan tunnelin rakentamiseen. Tunneli aiotaan rakentaa nimenomaan Helsingin lentoaseman ja Tallinnan lentoaseman välille ja niin että tällä välillä kulkisi juna. Tähän sisältyisi joitain pysähdyksiä muillakin asemilla ja junan olisi tarkoitus olla vauhdiltaan huippunopea. Jos hanke etenee suunnitelmien mukaisesti, niin rata olisi käyttövalmis vuoden 2024 loppuun mennessä.
Se on epävarmaa, että voisiko junalla kuljettaa esimerkiksi rakennustarvikkeita ja tarjoaako Byggmax sellaista vaihtoehtoa. Keski- ja Itä-Euroopasta kuluttajat saisivat varmasti halvemmalla varusteita ja välineitä kuin Suomesta – mutta toki jo Virossa on edullisemmat hinnat. Tunnelihankkeeseen sijoittavalla Touchstone Capital Partners -yhtiöllä on suunnitelmissa saada tämän tunnelin avulla kiinalaisyhtiöiden tuotteita helpommin kohti maailmanmarkkinoita, joten todennäköisesti sen perusteella tunnelin kautta kulkisi myös tavaraliikennettä. Yhtiöllä on suunnitteilla osakkuuksia muissakin suurissa rautatiehankkeissa maailmalla tavaraliikenteen sujuvoittamiseksi.
Junailu ei onnistu vielä Baltian läpi
Tallinnassa on rautatieasema vanhan kaupungin länsipuolella, mutta tällä hetkellä sieltä kulkee vain lähijunia pääasiassa Viron sisällä. Baltian läpi Puolaan ei kulje suoria junavuoroja ja pikajunia tällä hetkellä. Se on kuitenkin päätetty, että Baltian läpi rakennetaan uusi pikajunarata Rail Baltica, jolla pääsee matkustamaan Eurooppaan ilman tarvetta turvautua bussiin. Tuo pikajunarata ei kuitenkaan ehdi valmiiksi vielä silloin kuin Helsinki-Tallinna -tunnelin on määrä valmistua vuonna 2024, koska Baltian rata valmistunee vasta 2030-luvulla.
Baltian radan asemien on tulevaisuudessa määrä olla Tallinnassa, Pärnussa, Riiassa, Riian lentokentällä, Panevėžysissä ja Kaunasissa. Tuon 870 kilometrin matkan pitäisi taittua neljässä tunnissa kolmen Baltian maan läpi Puolaan. Tämän matkan kun yhdistäisi Helsinki-Tallinna tunnelin junaan, saattaisi Helsingistä päästä rautateitse Puolan rajalle esimerkiksi viiden tunnin sisällä.
Nykyisinkin junalla matkustaminen Tallinnasta Puolan rajalle voisi olla mahdollista, mutta kukaan ei käytä tätä matkailumuotoa, koska matka kestäisi pari vuorokautta yhdistellen erilaisia lähijunia, jotka kulkisivat hyvin hitaasti ja junien vaihtoja olisi useasti. Aikoinaan 1900-luvulla juna oli kuitenkin kelpo matkustusväline, kun Riikasta oli suora junavuoro Berliiniin asti Neuvostoliiton Kaliningradin läpi. Tallinnasta pääsi suoralla junalla Riikaan.
Puolan ja Liettuan rajalla kaksi erilaista raideleveyttä kohtaavat, kun Baltian maissa on Keski-Eurooppaa laajempi raideleveys. Tällainen tilanne on tuttu juttu niille, jotka ovat matkustaneet junalla Siperian rataa pitkin. Venäjän ja Kiinan tai Mongolian ja Kiinan rajalla juna pysähtyy moneksi tunniksi sitä varten, että junan akselit vaihdetaan toiseen raideleveyteen sopiviksi. Siksi Rail Baltica onkin tarkoitus rakentaa omaksi raidelinjakseen, jotta se olisi yhdenmukainen Keski-Euroopan kapeamman raideverkoston kanssa.
